Suomen kartanot — historialliset kartanot kartalla
rälssitilojen päärakennukset ja ruukinkartanot
Suomen kartanot edustavat aatelisarkkitehtuuria 1600–1900-lukujen välillä. Kartanorakentaminen kukoisti erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä, missä rälssimaata oli runsaasti ja talouselämä mahdollisti suurten päärakennusten ylläpidon. Tunnetuimpia kartanoita ovat Fagervikin ruukinkartano, Mustion linna, Suitian kartano ja Louhisaaren kartano, joka on marsalkka Mannerheimin syntymäpaikka. Useimmat kartanot syntyivät joko aatelisten lääninherrojen, ruukinpatruunoiden tai 1800-luvun teollisuussukujen rakennushankkeina.
Tällä sivulla esitellään Suomen kartanot Museoviraston Kyppi-rekisterin pohjalta. Mukana on rälssitilojen päärakennuksia, ruukinkartanoita ja niiden puistoalueita eri puolilta maata. Osa kartanoista toimii nykyään hotelleina, museoina tai kulttuurikeskuksina, osa on yksityisomistuksessa. Klikkaa karttaa nähdäksesi kartanot ja niiden sijainnit — voit suodattaa hakua maakunnan tai aikakauden mukaan.
261 kohdetta Museoviraston Kyppi-rekisteristä · Päivitetty: 14.06.2026
Tunnetut kohteet
Linkit avaavat haun ja näyttävät kohteen kartalla.
Suomen kartanot — historialliset kartanot kartalla kartalla
Klikkaa karttaa nähdäksesi kohteet ja avataksesi yksittäisen kohteen tiedot. Kartta kattaa koko Suomen.
Suodata kohteet
Voit suodattaa kohteita aikakauden, tyypin ja alueen mukaan interaktiivisella kartalla.
Useimmin kysytyt kysymykset
Kuinka monta kartanoa Suomessa on?▾
Museoviraston rekistereissä on kuvattu yli sata historiallista kartanoa, mukaan lukien rälssitilojen päärakennukset ja ruukinkartanot. Tämän sivun lukumäärä perustuu Kyppi-rekisterin kohteisiin, joissa kategoria tai kohdenimi sisältää sanan ”kartano”. Tarkka rajaus riippuu siitä, lasketaanko mukaan myös tuhoutuneet päärakennukset ja sivurakennukset.
Mistä Suomen kartanoiden tiedot tulevat?▾
Kohdetiedot tulevat Museoviraston ylläpitämästä Kyppi-rekisteristä, joka on Suomen virallinen kulttuuriympäristön tietopalvelu. Päivitämme listauksen säännöllisesti rekisterin pohjalta. Yksityiskohtaisempaa tietoa kartanoiden historiasta ja arkkitehtuurista löytyy yleensä Wikipediasta, paikallismuseoista ja maakuntamuseoiden julkaisuista.
Voiko Suomen kartanoissa vierailla?▾
Vierailumahdollisuus vaihtelee kohteittain. Useat kartanot toimivat hotelleina, ravintoloina, museoina tai kulttuurikeskuksina, ja ne ovat avoimia yleisölle. Toiset ovat yksityisomistuksessa eivätkä ole säännöllisesti avoimia, vaikka pihamaa olisi näkyvillä. Tarkista ajantasaiset aukioloajat ja vierailupalvelut kohdekohtaisesti.
Kaupungit, joissa on eniten kohteita
Mistä tiedot tulevat?
Aikapolun tiedot tulevat Museoviraston ylläpitämästä Kyppi-rekisteristä, joka on Suomen virallinen kulttuuriympäristön tietopalvelu.