Pohjan ruukkiympäristöt
Maamme varhaisiin rautaruukkeihin kuuluvat Antskog, Billnäs ja Fiskars kuvastavat erinomaisesti teollisuuden vaiheita 1600-luvulta nykypäiviin. Ruukkien erilainen myöhempi historia - Antskogin verka-, Billnäsin puusepän- sekä Fiskarsin rauta- ja konepajateollisuuden huomattavina teollisuuslaitoksina maassamme ilmentävät näiden teollisuudenalojen kehitystä eri vuosisatoina. Historiallisen Pohjan pitäjän ruukkiympäristöt ovat Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjun osa. Ruukkeihin liittyy myös huomattavaa teollisuusarkeologista intressiä ja niiden uudempi maine liittyy aikansa modernia designiä edustavien tuotteiden tunnettuuteen myös maamme rajojen ulkopuolella. Fiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Kolmikerroksinen Fiskarsin ruukinkartano 1800-luvun ensi kymmeneltä hallitsee ruukinkadun varressa ruukinmaisemaa. Fiskarsin päärakennus on merkittävimpiä empirerakennuksia maaseudulla ja siihen liittyvä ruukinkatu on ruukinalueitten vaikuttavimpia. Ruukinkadun varrella puistomaisessa ympäristössä ovat seurantalo, majatalo Värdshuset ja 1765 rakennettu ruukinkonttori, alueen vanhin rakennus, kadun toisella puolella viljamakasiini, hienotaepaja ja kuparivasarapaja. Ruukinkadun tiiviin katunäkymän muodostavat tornilla korotettu, alkuaan kouluksi ja talliksi tehty rakennus ja kiviset kaksikerroksiset empirekauden työväenkasarmit. Ylemmällä ruukinkadulla, nykyisellekin tuotantolaitokselle johtavan tien varressa, on yhtenäinen työväen punamullattujen asuinrakennusten rivistö. Yläruukin alueella on ns. Fiskarsin tehdas. Tiiviissä tuotantorakennusten ryhmässä kosken rannoilla lähellä patoa ovat ruukkihistorian tärkeimpiin lukeutuvat valimo, konepaja ja puhallushuone. Konepajan ruokalassa ja konttorissa toimii museo. Työväen ja virkamiesten asumuksia on myös vanhojen ruukinkatujen ulkopuolella, kuten aluetta reunustavassa kallioisessa mäkimaastossa Suutarinmäellä. Billnäsin ruukin rakennukset, joihin lukeutuvat myös Billnäs-puusepäntehtaan ja puutarhakoulun rakennukset, ryhmittyvät joen ja kosken ympärille. Tuotantorakennukset ovat yhtenäisenä ja tiiviinä ryhmänä ruukinpadon molemmilla puolilla. Kosken etelärannalla mm. tiilinen manufaktuuripaja lanterniinikattoineen on keskeinen ruukkimaisemassa, kuten myös Billnäs-puusepänteollisuuden tarpeisiin rakennetut kaksi lähes identtistä, pitkää puista rakennusta. Pohjoisrannalla ovat sähkövoimalaitos ja museona toimiva mylly. Pääosa hirsisistä punamullatuista asuinrakennuksista samoin kuin isännöitsijän asunto ja konttorit ovat joen suuntaisten, pohjois- ja eteläpuolella kulkevien ruukinkatujen varrelle. Kosken alapuolella oleva silta yhdistää ruukinkadut toisiinsa. Asuin- ja tuotantorakennuksista suurin osa periytyy 1770-1800-luvuilta, tuotantolaitoksista moni on myös 1900-luvun puolelta. Billnäsin ruukin alueen länsipuolella ovat puutarhakoulun, maanviljelyksen ja karjanhoidon rakennuskantaa 1890-luvulta alkaen. Niitten länsipuolella on ruukin patruunan Villa Billnäs. Kaksikerroksinen kivestä rakennettu massiivinen päärakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut 1917. Rakennus liittyy terassin välityksellä Paul Olssonin suunnittelemaan muotopuutarhaan. Ns. "Amerikanvillat", noin 15 virkailijain ja työntekijöiden asuinrakennusta, sijaitsevat Pentbyn alueella. Ruukin laitamilla on nuorempia yhtenäisiä työväen asuinalueita, mm. "Hollywood". Antskogin ruukin historia liittyy paitsi varhaiseen kuparin ja raudan valmistamiseen myös tekstiiliteollisuuden varhaisvaiheisiin. Antskogin ruukkialueen, Pohjan historiallisista ruukkiyhdyskunnista vanhimman ja pienimmän, perusrakenne ja asuinrakennukset ovat säilyneet. Punatiilinen rakennuskanta on verkatehtaan kaudelta, vanhimpia ovat verkatehtaan tuotantorakennus 1840-luvulta sekä pato samalta ajalta. Punatiilinen 1800-luvun lopun uusgoottilainen tehdas ja tiilinen tehdas- ja asuinrakennus muodostavat yhdessä verkatehtaan kanssa tehtaankadun joen länsirannalle. Ruukinkartano niiden tuntumassa on rakentunut nykyasuunsa eri vuosisatoina, runko on ilmeisesti jo 1700-luvulta. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet vanhojen teiden ja joen varteen. Vanhimmat työväenasunnot ovat verkatehtaan perustamisen ajoilta. Tehdasyhdyskuntaan kuuluvat myös työväentalo, koulu, isännöitsijän rakennus ja entisen ruukinkirkon paikka. Uudempi Harabackan omakotialue on osittain tehtaan rakennuttama. Vallonipaja ja kupariruukki ovat sijainneet noin 200 m verkatehtaan alapuolella olevan kosken partaalla. Lisäksi Antskogin ja Fiskarsin ruukkien väliltä on löytynyt esihistoriallinen raudanvalmistuspaikka.
